Veganismi on elämäntapa ja käytäntö, jonka perusajatuksena on välttää kaikenlaista eläimille epämiellyttävää toimintaa. Vegaanit eli vegaanit pidättäytyvät eläinperäisten tuotteiden nauttimisesta tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän päämäärän saavuttamiseksi vegaani välttää eläinperäisten elintarvikkeiden nauttimista. Lihan, kalan, äyriäisten, maitotuotteiden, ja hunajan käyttö ei ole sallittua.
Vegaanit pukeutuvat harvoin silkistä, villasta tai turkiksesta valmistettuihin pukuihin. Vegaani välttää usein ostamasta ja käyttämästä tuotteita, joita on testattu eläimillä. Vegaaniutta harjoitetaan yleisimmin eettisistä, ekologisista tai terveyteen liittyvistä syistä, vaikka uskonnolliset ja psykologiset motiivit ovatkin yleisiä.
Veganismi on ollut pitkään tärkeä osa uskonnollista ajattelua monissa alkuperäiskansojen kulttuureissa. Ajatus eläinten kunnioittamisesta esiintyy esimerkiksi jainismissa, buddhalaisuudessa ja Krishna-liikkeessä. Myös pythagoralaiset ja jotkut varhaiskristilliset lahkot harjoittivat kasvissyöntiä. Veganismi perustuu ajatuksiin luonnonvaraisen eläimistön oikeuksista tai ajatuksiin, jotka koskevat
Sana vegaani on peräisin englannin kielen alkuperää. Alkuperäisen sanan vegan keksivät ensimmäisen vegaaniliiton perustajat Britanniassa 1944 halutessaan erottua eläinkunnan tuotteita käyttävistä kasvissyöjistä.
Veganismi on liikkeenä kasvanut todella paljon etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana globaalilla tasolla. Vaikka veganismi on monelle kohtuullisen uusi juttu, on sitä harjoitettu tiedettävästi ainakin yli tuhat vuotta maapallolla.
Vegaaninen ruokavaliosta ihminen voi saada kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Tosin ravintoaineiden saantiin pitää kiinnittää enemmän huomiota, etenkin D-vitamiinin, kalsiumin, B-vitamiinien, ja imeytyvien omega-3 -rasvahappojen suhteen.
Jos lapsesi noudattaa vegaanista ruokavaliotaravintoaineiden saantia, tulisi ravintoaineiden saantia ja mittausta suorittaa aktiivisesti, sekä keskustella ravitsemusasiantuntijoiden kanssa asiasta.